Kaamoksen hämärä totuus

PABLO SEPPÄ, VIIHTEEN HULLU MIES


 Pyritkö alunperin näyttelijäksi?
En ollenkaan, vaan siihen ajautui näiden showhommien myötä. Mehän olimme hullujen kanssa monta kesää Uuden iloisen teatterin bändinä ja siellä meille annettiin myös rooleja. Sitten kerran Virtasen Jukka pyysi mua kesäteatterissa esitettävään Heiskanen ja Albatrossi näytelmään. Mä sanoin, että enhän mä ole näyttelijä, johon Jukka totesi tuttuun tyyliinsä, että et niin, mutta sä olet sopiva tyyppi siihen. Mä otin homman vastaan ja siitä se lähti. Jukalla on ollut muhun suuri vaikutus näissä hommissa.

Sinulla on paljon soittokavereita vuosien varrelta. Näin avaruuteen asti leviävänä, nurkkakuntaisena julkaisuna, haluaisin tietää kanssasi soittaneista kotkalaisista muusikoista.
Joo, niitä on aika monta. Seinähulluissa oli kaksi mie ja sie hullua, Saarisen Masa Kotkan Korelasta ja Korjuksen Seppo Korkeakoskelta. Hienoja soittajia ja laulajia. Masahan on taas liittynyt takaisin hulluihin, mikä on hieno juttu.
Seitsemän- ja kahdeksankymmenlukujen taitteessa soitin kolme vuotta Pertti Metsärinteen sekstetissä. Se oli hienoa aikaa ja teki minuun suuren vaikutuksen. Pepe oli viimeisen päälle herrasmies ja rautainen ammattilainen. Soitimme silloin Suomen parhaimmissa paikoissa ja hyvillä liksoilla. Paikkojen ulkomusiikilliset puitteet olivat loistavat, mutta teimme myös kurinalaisesti töitä. Joka viikko Pepe otti ylös uuden kappaleen, sovitti ja harjoitutti sen meille. Siinä bändissä oli sovitetut mapit joka lähtöön. 

Paljon on myös tuttuja soittajia niiltä kulmilta, jotka tunsin tai tunnen, vaikken heidän kanssaan soittanutkaan. Laitisen Keijoon tutustuin vuonna -78 ja me olimme heti samoilla taajuuksilla. Upea muusikko ja henkevä ihminen. Tuttuja ovat myös Metsärinteen bändin aikaisemmat soittajat, Tanin Rampo ja Porki eli Kauppisen Heikki. Porkilta tulee joka vuosi joulukortti.
Kyllä mä silloin urani alkuaikoina ihailin Liikasen Ekiä ja just Metsärinteen bändiä, sen takia, että ne oli niin hyviä soittajia ja täysin kahjoja. Soittajat on oma rotunsa, ei se katso ikää eikä kotipaikkaa. Ympäri käydään ja yhteen soitetaan ja välillä vähän erikseenkin.  		Toimit nyt risteilyisäntänä. Onko tämä homma sinulle tuttua?
Kyllä on. Vakituisten bändikiinnitysten jälkeen mulla on mennyt parikymmentä vuotta lähes säännöllisesti niin, että talvet olen laivoilla viihdemestarina ja kesät näyttelen kesäteattereissa. Että tässä sitä nyt taas ollaan.

Sinulle on myönnetty toiminnastasi taiteilijaeläke. Onko sinulla töiden suhteen minkälaisia suunnitelmia?
Totta kai. Yritän laihduttaa jalkojani sen verran, että saan ne istuessa heitettyä ristiin. Ei sen kummempaa, paitsi että loppiaisena kaikki on jo  toisin.

  Kristina Katarina



Kotkalaisen Kristina Cruises varustamon uusin risteilijä, Kristina Katarina, Limassolin satamassa Kyproksella marraskuun alussa.

Kristina Cruises on tällä hetkellä ainoa  suomalaisia risteilyjä ulkomailla tuottava yhtiö. Kristina Katarina risteilee talvikauden 2010 - 2011 Punaisella merellä, palaten keväällä Välimerelle.
 Laivalla työskentelee sadan hengen suomalainen miehistö. Viihteestä vastaa nelimiehinen laivabändi sekä risteilyisäntä, jotka yhdessä ja erikseen viihdyttävät laivan eri pisteissä. Lisäksi laivalle tuotetaan noin kerran kuussa tähtiesiintyjiä eri teemoilla.
 
Pablo Seppä on viihteen monitoimimies, jonka hahmo on tuttu TV:stä, näytelmistä, elokuvista, showbändeistä, mainoksista jne. Parhaiten hänet tunnetaan maineikkaasta Seitsemästä seinähullusta veljeksestä, jonka riveissä hän vaikutti pariinkin otteeseen laulajana ja trumpetistina. Nuorempi yleisö tunnistaa hänet Ransun kaveriksi TV:n pikkukakkosen kokkelivekkulista. Ohjelmassa letkutorvea soittava Pablo ja Ransu kokkasivat ruokaa.
Pablo on syntynyt Kokemäellä, mutta asunut neljäkymmentä vuotta Tampereella. Esiintyvän taiteilijan leipä on ollut pieninä murusina maailmalla, kuten Tapio Rautavaara asian ilmaisi.
Tapasin Pablon, kun hän toimi marras-joulukuussa Kristina Katariinan risteilyisäntänä.

Toimit seitsemän viikkoa Kristina Katarinan risteilyisäntänä. Olet alunperin muusikko. Miten päädyit näihin hommiin?
Tuo Seitsemän seinähullua veljestä on ollut mun urani käyntikortti ja ponnistusalusta, joka on poikinut keikkoja ja antanut toimeentulon. Karkeasti jakaen olen puolet ajasta ollut muusikko ja puolet näyttelijä. Mulla ei kylläkään ole näyttelijän koulutusta, lyhyitä kursseja lukuun ottamatta, mutta mä olen sen verran hullu, että sillä olen pärjännyt. 
Komisario Koistisen ongelmanratkaisukyky joutuu koetukselle kolmiosaisessa jatkokertomuksessa Ruumis ruumisarkussa

piirros: Ville Turtiainen teksti: Risto Hovi